Pääsivu

Kilpailun vapauttaminen lisäisi junamatkustamista

Karjaa-Lohja-Hyvinkää jälleen henkilöliikenteen rautatieksi

Junapalvelujen säilyttämiseksi on keinoja

Radat pitäisi mitoittaa halutun liikenteen mukaan

Omaa voimaa uikuttaa, virkamiestarmoa kyykyttää

Sinisten vaunujen romutus ja rautatiekilpailu

Mietteitä Haapajärven lättähattureissulta

Kilpailutustuskaa

Tsaarinaikainen hallinto

Britanniasta on opiksi

Ministeri Vehviläisen voima vaikuttaa ja tahto toteuttaa?

Tilastotkin todistavat junien myöhästelyn

Henkilöjuna Joensuuhun

Rautateiden ongelma ydin on VR:n monopoliasema

Kaukojunia voisi käyttää lähiliikenteen tarpeisiin

Yöjunaselvitys haisee

Vr-yhtymän yksinoikeus harkintaan

Olisiko henkilöliikenne sittenkin mahdollista?

Eduskuntavaalit ja yöjunat

Sinisten vaunujen romutus arveluttavaa

Junalla Helsinkiin - yöjunalla olisi tarve

Lähijunia Ouluun vaikka heti

On jo aika vapautua VR:n kahleista

Taitaa olla yöjunakapinan aika

Yöjunat ja yhdenvertaisuus

Sisämaan yöjunayhteydet ja liikenneministeriön uskottavuus

Vr Oy ja julkinen palvelu

Sisämaan yöjunayhteydet palautettava

Ministeri Vehviläinen valitsi puolensa

Kemijärven yöjunasekoilu

Kysymys on palveluasenteesta

Junapysäkkien lakkauttaminen järjettömästi perusteltu

Uudenkaupungin junakeskustelu ajautunut sivuraiteelle

Yöjuna Koillismaalle?

VR:n liikennemonopoli harkintaan

Rataverkko demokratian aikaan

Kritiikkiä faktapohjalta. kiitos!

Taavetin juna-aktivistit Kemijärven tiellä

Kuluista perillä vain harvat

Pikajunalla vanhaa rataa

Miksi juna ei kulje Pieksämäelle?

Siniselle vaunukalustolle löytyy käyttöä

Yöjunalla Vuokattiin

Hallitus

Linkkejä

 

AJATUKSIAMME RAIDELIIKENTEESTÄ

LISÄÄ KILPAILUA MYÖS JUNALIIKENTEESEEN


Kuva: Mauri Monto

Liikenneministeri Merja Kyllösen (vas) halusta muuttaa linja-autoliikenne asiakkaita paremmin palvelevaksi koko maassa on raportoitu laajalti. Nykyjärjestelmän isona ongelmana mainitaan se, että palvelun tuottaja päättää itse, onko liikennöinti markkinaehtoista vai sopimuspohjaista. Siksi tarkoituksena on, että toimivaltainen viranomainen määrittää vastedes reittien liikennöinnin. Kyllösen mukaan myös alan avoimuudessa ja läpinäkyvyydessä on paljon korjattavaa.

Ministerin tarmo on rajoittunut vain bussiliikenteeseen. Täsmälleen samat ongelmat vaivaavat nimittäin yhtä paljon henkilöjunaliikennettä valtion rataverkolla. Kun verrataan olojamme pitkälti vastaavan Ruotsin kehitystä suomalaiseen trendiin, jossa henkilöjunien osuus kulkumuotona laskee, voisi toimeen tarttua ”maaotteluhengessä”. Selvitän ongelmakohtia.

Operaattorin eli VR:n ylivaltaa kuvaa ehkä jo unohdettu Kemijärven yöjunakapina. Tuolloisen liikenneministerin mukaan hyvin kannattaneen junavuoron tappiollisuus oli vasta uhka. Tästä huolimatta jupakka päättyi niin, että hetkeksi lopetettu suora yhteys Kemijärvelle palautettiin muuttamalla se yhteiskunnan tukemaksi ostojunaksi. Lakkauttaminenkin olisi ministeriölle sopinut, ellei esivalta olisi saanut kuulla kunniaansa suoran kansalaispalautteen kautta.

Valtion ja VR:n välisissä suhteissa ovat tuoreena uutuutena niin sanotut velvoitejunat. Ne ovat kannattamattomia tai ainakin kannattamattomaksi väitettyjä vuoroja, joita VR:n pitää ajaa omalla riskillään vastineena tosiasiallisesta henkilöliikenteen yksinoikeudesta koko rataverkolla. Myös Kemijärven yöjunan kulkuaikaa on taas jatkettu mutta yhteiskunnan kustantamana. Yhteyden olisi voinut kuvitella sopivan velvoitejunaksi, koska tappiollisuus aikoinaan oli vasta vain uhka.

VR:ää suojelee myös tosiasiallinen henkilöliikennemonopoli. Toisille sallitaan vain matkustajajunattomat rataosat. Käytännössä ”reitit” muodostavat hyvin harvoin kokonaisuutta, jonka voisi edes toivoa olevan taloudellisesti ja liikenteellisesti mielekäs. Esimerkiksi kunnat rataosuudella Pieksämäki – Savonlinna kaipaavat henkilöjunia, mutta virkamiestulkinnan mukaan liikenne on toisilta kielletty välillä Pieksämäki – Huutokoski. Kuinka moni on tietoinen tästä aikoinaan vilkkaasta risteysasemasta?

Subventoitujen ja VR:n omalla riskillä ajamien henkilöjunien todelliset kustannukset ovat myös hämärän peitossa. Joitakin vuosia sitten liikenneministeriön edustaja totesi, ettei ministeriössä tiedetä niin sanottujen sisämaan yöjunien taloustietoja, eivätkä ne edes kiinnosta virkamiehiä. Varmuuden vuoksi Suomen Rautatiematkustajat ry kuitenkin tilasi laskelmat, jotka salattiin. Olemattomien lukujen mysteeriin odotellaan yhä korkeimman hallinto-oikeuden sinettiä. KHO on tosin jo kertaalleen todennut ministeriön toimineen lainvastaisesti asiassa.

Kyllösen asenne valtiolliseen rautatieyhtiöön on käänteinen linja-autoalaan verrattuna. Näin hän totesi puheessaan Rata 2012-seminaarissa tammikuussa: ”Liikenneviraston johdon, VR:n johdon ja liikenneministerin välillä ei ole tarvetta nokitella julkisuudessa, vaikka takana onkin ollut kovat talvet ja sen aiheuttamat kansalaisia harmittavat junamyöhästelyt.” Avoimuuden nimissä ministeri tai ministeriö voinee selvittää epäloogisuuden taustoja.

Kalevi Kämäräinen
puheenjohtaja
Suomen Rautatiematkustajat ry

Joitakin virkkeitä pitempi ja sanajärjestykseltään niin ikään hiukan poikkeava kirjoitus on kommentoitavissa täällä:
http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/113005-lis%C3%A4%C3%A4-kilpailua-my%C3%B6s-junaliikenteeseen

Helsingin Sanomat 3.8.2012