Sisämaan yöjunayhteydet palautettava

Ministeri Vehviläinen valitsi puolensa

Kemijärven yöjunasekoilu

Kysymys on palveluasenteesta

Junapysäkkien lakkauttaminen järjettömästi perusteltu

Uudenkaupungin junakeskustelu ajautunut sivuraiteelle

Yöjuna Koillismaalle?

VR:n liikennemonopoli harkintaan

Rataverkko demokratian aikaan

Kritiikkiä faktapohjalta. kiitos!

Taavetin juna-aktivistit Kemijärven tiellä

Kuluista perillä vain harvat

Pikajunalla vanhaa rataa

Miksi juna ei kulje Pieksämäelle?

Siniselle vaunukalustolle löytyy käyttöä

Yöjunalla Vuokattiin

Hallitus

Linkkejä

PUHEENJOHTAJAN MIETTEITÄ

VR OY JA JULKINEN PALVELU

Rautatieläisten mielenilmauksen yhtenä kohteena mainitaan VR-konsernin kaksijakoinen asema. Toisaalta yhtiöön kohdistuu omistajaohjauksesta vastaavan puolustusministeriön tuottotavoitteita ja toisaalta yhtiöllä nähdään olevan muitakin velvoitteita. Lakkotiedotteen termejä on käytetty muutenkin, esimerkiksi Lapin joukkoliikennettä koskevan työryhmän mietinnössä vuodelta 2007 (”VR Oy:llä on julkinen palvelutehtävä”). Mietinnössä esiintyy myös ”julkisen palvelun velvoite”, joka on ymmärretty niin, ettei junavuoron latvaosia pitäisi saada lakkauttaa erikseen, jos kokonaisuus on kannattava. Ilmiötä ei kuitenkaan ole määritelty missään.

Mitä julkinen palvelutehtävä tarkoittaa? Kysymyksiä ja arvioita voi heittää ilmaan. Niin sanottu ostoliikenne tuskin voi kuulua tähän kategoriaan, koska VR Oy:lle maksetaan junien ajamisesta. Mutta voisivatko operaattorin hyljeksimät liikennepaikkapysähdykset kansalaisten hakemuksesta ja ministeriön määräyksellä olla palvelutehtävää? Tai pitäisikö junayhteyksiä todella katsoa alusta päätepisteeseen asti? Jos tämä olisi todellisuutta, VR Oy ajaisi yhä Kemijärven yöjunaa omalla riskillään, koska kokonaisuus on kannattava.

Ministeriön ja VR Oy:n vuonna 2003 allekirjoittaman aiesopimuksen mukaan Lapin säännölliset yöjunayhteydet ovat yhteiskunta- ja aluetaloudellisesti merkittävää palvelua, jonka toimintaedellytyksiä ja jatkuvuutta pyritään käytettävissä olevin keinoin edistämään. Ovatko nämä yöjunat julkista palvelua, vaikka Kemijärven yhteyttä lukuun ottamatta kulkevatkin ilman yhteiskunnan tukea?

Entä pitäisikö yhdenvertaisuuden nimessä ajaa yöjunia myös sisämaan merkittäviin turistikeskuksiin? Vai onko aika jättänyt julkisen palvelun tehtävän, koska rataverkon ylläpitovastuu ei ole enää VR:llä? Tai onko palvelutehtävä korvattavissa niin, että joku muu hoitaisi liikennettä, josta VR Oy kieltäytyy?

Ministeri Vehviläinen totesi alkuvuonna 2008 ministeriöllä olevan ostoliikenteen osalta vakiintuneet valvonta- ja seurantamekanismit sekä menettelyt liikenteenharjoittajan raportoinnista. Riittävät tiedot esimerkiksi lakkautettujen sisämaan yöjunien tuottojen ja kustannusten arviointiin on myös saatu.

Näin ministeri lausui, vaikka vuonna 2006 virkamies oli julkisesti todennut sisämaan yöjunien matkustajalukujen olevan ministeriölle hämärän peitossa. Muutamia kuukausia myöhemmin VR Oy:n edustaja puolestaan totesi, etteivät näiden junien vuotta 2005 vanhemmat matkustajatilastot ole säilyneet.

Vehviläisen vuoden takainen viesti tukee Helsingin Sanomien 8.6. raportoimaa ministeriön lainvalmisteluun kohdistuvaa laajaa kritiikkiä, jonka mukaan kaikki tapahtuu yritysten ehdoilla. Vaikka lainvalmistelusta ei nyt ole kyse, yhtiöiden (tässä meidän kaikkien omistaman VR Oy:n) antamiin tietoihin luotetaan, vaikka ne voivat olla mitä sattuvat.

Toisaalta liikenneministerinkin sanavarastoon kuuluu ”VR on osakeyhtiö” (joka siis ajaa vain omia taloudellisia etujaan). Ristiriita on tässä: omistajaohjauksesta vastaavalle ehkä riittää tulostietojen kriittinen selailu.

Jonkun pitäisi harrastaa kriittistä ajattelua matkustajankin kannalta. Julkisen palvelun tehtävää koskevat kysymykset odottavat vastauksia, joiden oikea antaja on liikenne- eikä puolustusministeriö.
 

Kalevi Kämäräinen

Karjalainen 19.6.2009