|
Pääsivu
Pikajunalla vanhaa
rataa
Siniselle vaunukalustolle löytyy käyttöä
Yöjunalla Vuokattiin
Hallitus
Linkkejä |
|
PUHEENJOHTAJAN MIETTEITÄ
MIKSI JUNA EI
KULJE PIEKSÄMÄELLE?
Opiskelijat keräävät nimiä henkilöjunien palauttamiseksi Pieksämäen
ja Savonlinnan välille. Näin äkkiseltään idea tuntuu järkevältä:
Pieksämäki on risteysasema, jonne tulee henkilöjunia neljästä
suunnasta linja-autovuoroista puhumattakaan. Matkustajapotentiaali
tuntuu suuremmalta kuin Parikkalan ja Savonlinnan välisillä
vuoroilla, joita VR Oy ajaa ilman yhteiskunnan tukea ja joita myös
on lisätty. Miksi siis junat eivät kulje?
Lehtitietojen mukaan VR Oy on ehtinyt jo kesällä ilmoittaa, ettei
perusparannetulla radalla nähdä matkustajajunia. Samankaltaista
sanomaa eroava pääjohtaja Henri Kuitunen kävi alkusyksyllä
levittämässä Kainuussa: turha on odotella kaivatun yöjunan paluuta.
Muuallakin Suomessa kuullaan tällaisia henkilöjunaliikenteen
kehitysterveisiä. Taustatukea operaattori on saanut ainakin
edelliseltä liikenneministeriltä, joka puolestaan valisti kansaa
kertomalla, että VR on osakeyhtiö.
VR Oy todella on ainoa kotimaanliikenteen harjoittaja
Ratahallintokeskuksen ylläpitämällä rataverkolla. Henkilöjunia yhtiö
ajaa omalla riskillään sekä Liikenne- ja viestintäministeriön
ostorahoilla. Yhtiö myös päättää, mitä yhteyksiä se ajaa omalla
riskillään ja mistä yhteyksistä se vaatii omistajaltaan valtiolta
rahaa. Jos rahaa ei tule ja VR Oy niin haluaa, liikennöinti loppuu.
On kulunut jo reilu vuosikymmen siitä, kun rataverkon ylläpitovastuu
siirrettiin Valtionrautatiet-nimiseltä virastolta valtiolle.
Laitos-VR:n seuraajayhtiö päättää kuitenkin yhä kotimaan
henkilöliikenteen harjoittamisesta meidän kaikkien omistamalla
rataverkolla. Miltä kuulostaisi, että yksi yhtiö päättää
linja-autojen kulusta ja kulkematta jäämisestä valtion ylläpitämällä
tieverkolla?
Suomessa muistellaan yhä Britannian rautatiejärjestelmän
epäonnistunutta yksityistämistä, jos joku uskaltaa ehdottaa usean
henkilöjunaoperaattorin järjestelmää meillekin. Todellisuus on
kuitenkin toinen, koska rataverkko palautui yhteiskunnan hallintaan,
ja yksityiset operaattorit ovat ainakin huimasti nousseiden
matkustajamäärien perusteella onnistuneet tehtävässään. Edelleen
Britanniassa aniharva junayhteys perustuu puhtaasti
rautatieyrityksen omaan liiketaloudelliseen harkintaan.
Naapurissamme Ruotsissa on jo pitkään ollut useita
henkilöjunaoperaattoreita. Myös aluetasolla on sanansijaa siitä,
missä henkilöjunia kulkee. Henkilöjunaliikenteen kulkumuoto-osuus on
meitä korkeampi, vaikka asukastiheys on molemmissa maissa liki sama.
Kehitys on niin pitkällä, ettei sikäläinen VR enää kampita uusia
tulijoita vaan on mukana rautatieoperaattoreiden omassa
etujärjestössä.
Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut työryhmän tutkimaan
henkilöjunaliikenteen kilpailuttamista ”ainakin”
pääkaupunkiseudulla. Koko rataverkon käyttöperiaatteiden pohtiminen
olisi kuitenkin järkevin näkökulma. Nähtäväksi jää, kuinka laajalti
työryhmällä on uskallusta tutkia asiaa. Ennakkoluuloton
lähestymistapa todennäköisemmin palauttaa henkilöjunat myös
Pieksämäen ja Savonlinnan välille. Mutta eipä toki nimen
kirjoittaminen adressiin asiaa pahenna.
Kalevi Kämäräinen
Julkaistu Itä-Savo-leghdessä 4.11.2008 |
|