|  | Pääsivu 
			
			Miksi juna ei kulje Pieksämäelle? 
			Hallitus 
			Linkkejä |  | 
			PUHEENJOHTAJAN MIETTEITÄ 
			YÖJUNALLA 
			VUOKATTIIN
 Itä-Suomen makuuvaunuyhteyksien palauttamisesta kirjoitellaan yhä 
			silloin tällöin; viimeksi Risto Ikonen kaipasi etelää yöunen päähän 
			Karjalaisessa 4.6. Lähestyn asiaa näkökulmasta, joka mahdollistuu 
			rataosan Porokylä – Vuokatti perusparannuksen ja Kemijärven radan 
			sähköistyksen valmistuttua. Tuolloin kaksi vähän käytettyä 
			aggregaattivaunua jää pohjoisessa tarpeettomaksi. Lisäksi uuden 
			kaluston virransyöttöön kykeneviä ”Iso Vaalee” –vetureita on jo 
			Joensuun varikolla. Nämä seikat mahdollistavat yöjunayhteyden (myös) 
			uusilla makuu- ja autonkuljetusvaunuilla reittiä Turku / Helsinki – 
			Tampere – Pieksämäki – Joensuu – Nurmes – Vuokatti – Kontiomäki 
			osittaisesta sähköistyksen puutteesta huolimatta.
 
 Vuokatissa käy vuosittain miljoona turistia. Jos esimerkiksi 400.000 
			vuosittaisesta yöpyjästä 10 prosenttia saataisiin makuuvaunun 
			käyttäjiksi, luku olisi 40.000. Jos tähän vielä lisätään ”vain” 
			väliin Turku / Helsinki – Joensuu tyytyjät, Pielisen Karjalan 
			matkustajat sekä päivävaunun käyttäjät vaikkapa välillä Joensuu – 
			Kontiomäki (– Oulu), päästäneen helposti 60.000 matkustajaan (vrt. 
			myös Vuokatin matkustajamäärien kasvupotentiaali). Luku on 
			merkityksellinen, koska VR Oy:n omalla taloudellisella riskillä 
			kulkevan Kolarin yöjunan vuosittainen käyttäjämäärä on sama. Jos 
			kerran Kolariin ajetaan kannattavasti 60.000 matkustajalla, miksei 
			Kainuuseenkin Joensuun kautta?
 
 Risto Ikosen havainto ministeri Vehviläisen penseästä 
			suhtautumisesta Itä-Suomen yöjuniin pitää paikkansa. Itsekin tulin 
			tympeän asenteen havainneeksi viime syksynä yöjunia koskevan 
			adressin luovutustilaisuudessa eduskunnassa. Kun seuraa Vehviläisen 
			kehityskaarta poliittisena päättäjänä, kansanedustajan myös 
			”syrjäseutujen” matkustusoloja ymmärtävä näkökulma on ministeriössä 
			typistynyt akselille Joensuu – Helsinki. Lyhyesti todettuna 
			ministeri on samaistunut keskushallintonsa virkamiesten ja VR Oy:n 
			esittämiin näkemyksiin.
 
 Tapasin Vehviläisen toukokuussa 2007 Pohjois-Karjalan Yrittäjät ry:n 
			lounaalla Joensuussa. Tuolloin ehdotin yrittäjien nimissä, että 
			henkilöjunaliikenteen asemaa pohtimaan perustettaisiin työryhmä, 
			joka suhtautuisi kriittisesti VR Oy:n yksinoikeuteen. Tätä 
			perustelin esimerkiksi Ruotsin hyvillä kokemuksilla useasta 
			henkilöliikenneoperaattorista (myös yöjunaliikenteessä) ja sillä, 
			että Vanhasen II hallituksen linjauksiin kuuluu sentään pohdinta 
			pääkaupunkiseudun henkilöliikenteen vapauttamisesta. Vastausta vain 
			ei ole kuulunut.
 
 Ministerin ”sidonnaisuudet” huomioon otettuna hänen vaikenemisensa 
			ei ole yllättävää. Muillakaan päättäjillä ei tunnu riittävän 
			älyllistä elastisuutta henkilöjunaliikenteen uudelleenajatteluun. 
			Siksi VR Oy voi asemansa turvin vaatia omistajaltaan ja muiltakin 
			tahoilta tukia uhalla, että junayhteys muutoin loppuu. Myöskään 
			omalle riskille siirrettyjen reittien taloudesta ei ole puolueetonta 
			tietoa. Uutta vastustetaan myös turvautumalla junaturvallisuuden 
			vaarantumisen kaltaisiin hokemiin. Onnettomuuksia on tosin osattu 
			aiheuttaa ennenkin; esimerkiksi viime aikojen tuhoisin junaturmamme 
			johtui veturimiesten kahvinkeittopuuhista, kun huomio olisi pitänyt 
			kiinnittää junan saapumiseen asemalle.
 
 Innovatiivinen rautatieyhtiö saattaisi oma-aloitteisesti ryhtyä 
			toteuttamaan esittämääni yöjunayhteyttä. Nyt toinen vaihtoehto on 
			junattomuus, kun VR Oy:tä ei kiinnosta. On siis aika palauttaa 
			Itä-Suomen yöjunat uusilla reittivalinnoilla ja vaatimalla VR Oy:n 
			aseman kriittistä pohdintaa.
 
 
 
 Kalevi Kämäräinen
 Julkaistu 
			Ylä-Karjalassa 10.7.2008 |  |