VR:n liikennemonopoli harkintaan

Rataverkko demokratian aikaan

Kritiikkiä faktapohjalta. kiitos!

Taavetin juna-aktivistit Kemijärven tiellä

Kuluista perillä vain harvat

Pikajunalla vanhaa rataa

Miksi juna ei kulje Pieksämäelle?

Siniselle vaunukalustolle löytyy käyttöä

Yöjunalla Vuokattiin

Hallitus

Linkkejä

PUHEENJOHTAJAN MIETTEITÄ

YÖJUNA KOILLISMAALLE?

Tätä nykyä yöjunia kulkee Etelä-Suomesta Ouluun, Kolariin, Rovaniemelle ja Kemijärvelle. Junat VR Oy ajaa omalla riskillään lukuun ottamatta Kemijärven yhteyttä, joka siirrettiin kyseenalaisin perustein valtion kustannettavaksi. Muillakin reiteillä on mahdollisuuksia, kun otetaan huomioon muun muassa polttoaineen hinnan nousu sekä yleismaailmallinen taloustilanne, joka lisää kotimaan matkailua.

Olen aiemmin arvioinut, että itsekannattava yöjunareitti Helsinki / Turku – Tampere – Jyväskylä – Pieksämäki – Joensuu – Nurmes – Kontiomäki on Vuokatin matkailukeskuksen ansiosta mahdollinen. Taivalkosken radalla aloitettiin yöjunakokeilu VR:n vielä ollessa valtion virasto. Tuolloin kuntien tukema kokeilu jäi lyhytaikaiseksi. Sittemmin esimerkiksi Kuusamo on turistikeskuksena vain kasvanut kasvun yhä jatkuessa.

Rataosa Kontiomäki – Taivalkoski on käytössä Suomussalmelle asti (Ämmänsaari) puukuljetusten vuoksi ja aktivointi Taivalkoskelle saattaa olla perusteltua samasta syystä. Sekä Taivalkoskelta (20-tie) että Ämmänsaaresta (5-tie) on suora ja Oulua lyhyempi yhteys Kuusamoon sekä yhteys Iso-Syötteelle. Radan kevyet kiskot ovat yöjunalle kirjaimellisesti vain hidaste, koska kokonaismatka-aika pysyy järkevissä rajoissa. Perusparannus lisääntyneiden liikennemäärien johdosta korjaisi aikanaan tämänkin seikan.

Jos yöjunalla pääsisi Vuokattiin Joensuun kautta, autojuna Tampereelta ja Turusta Toijalan kautta Riihimäelle ja Helsingistä Riihimäelle sekä edelleen reittiä Lahti – Kouvola – Pieksämäki – Iisalmi – Kajaani – Kontiomäki – Suomussalmi (Ämmänsaari) palauttaisi makuuvaunuyhteyden myös Savon radalle. Osittainen sähköistyksen puute ei estä uuden kaluston käyttöä, koska aggregaattivaunuja on saatavissa sähköistämistä edullisemmin.

Taivalkoskelta Kuusamoon on matkaa 63 kilometriä. Olisiko rata Kuusamon keskustaan ja ehkä jopa Rukatunturille asti perusteltu ratkaisu? Sitä voitaisiin hyödyntää puutavarakuljetuksissa, minkä lisäksi Kuusamon elintarvike- ym. huolto sekä turistit saataisiin ainakin osittain rautapyörille. Lisäksi rautatielle saattaa olla käyttöä kaivannaisteollisuuden kuljetuksissa.

Nykyään Kemijärven junayhteyttä mainostetaan väylänä Rukalle. Tätäkin pidän lähinnä mahdollisuutena: matkailijalla olisi valinnanvaraa. Jos suorin reitti yltää hiukan lähemmäksi Kuusamoa, Kemijärven yhteys voisi kilpailla vaikka hinnalla (”Säästä matkustamalla Kemijärven kautta, vaikka ajat autolla vähän enemmän”).

Arkistossani on lehtileike Ilta-Sanomista 2.8.1977 otsikolla Turistijuna napapiirille – miksei, VR? Viraston tuolloinen vastaus Kolarin junayhteydestä on paljonpuhuva: ”Ajatusta ei ole edes harkittu, koska pelkkä matkailu ei tee rautateiden henkilöliikenteestä kannattavaa. Rataosuudella tarvittaisiin ehdottomasti säännöllistä työmatkaliikennettä, kerrottiin VR:n tiedotusosastolta”.

Saattaa kestää ainakin sukupolven verran, jos joudumme odottelemaan VR Oy:n innovaatioita Koillismaan junayhteyksien luomiseksi. Siksi keskustelu rataverkon käytön sallimisesta muillekin on enemmän kuin paikallaan. Tämä on kohtuullista, kun otetaan huomioon, ettei VR Oy enää ylläpidä omistajan elkein käyttämäänsä väylästöä.


Kalevi Kämäräinen

Ylä-Kainuu 9.1.2009