Pikajunalla vanhaa rataa

Miksi juna ei kulje Pieksämäelle?

Siniselle vaunukalustolle löytyy käyttöä

Yöjunalla Vuokattiin

Hallitus

Linkkejä

PUHEENJOHTAJAN MIETTEITÄ

KULUISTA PERILLÄ VAIN HARVAT

Sain rautateitä koskevan ”suunvuoron” Karjalaisessa 3.12. Lehdessä oli kuitenkin taas kiinnostava uutinen, jonka johdosta toivon pääseväni jälleen ääneen.

Ajatuksia kirvoitti tällä kertaa kirjoitus Varttitunti ratkaisee 6.12. Uutisen mukaan valtatietä 6 kulkee vuorokautta kohden Reijolassa noin 7.000 ajoneuvoa ja Lehmossa 11.000 – 12.000 ajoneuvoa. Valtatien 17 vastaava liikennemäärä on 22.000 ajoneuvoa. Kaikki kulkuvälineet eivät ole henkilöautoja.

Oletetaan, että kuljettajista (vain) 10 prosenttia siirtyisi juniin vaikkapa reiteillä Outokumpu – Joensuu, Valtimo – Joensuu ja Parikkala – Joensuu (perusparannus Ilomantsiinkin muuten mahdollistaa 120 kilometrin tuntinopeudella kulkevat matkustajajunat).

Päivittäinen matkustajamäärä välillä Outokumpu – Joensuu olisi 2.200, Valtimo – Joensuu 1.100 ja Parikkala – Joensuu 700. Jos liikennöintipäiviä lasketaan 360, vuosittainen matkustajamäärä olisi välillä Outokumpu – Joensuu 792.000, Valtimo – Joensuu 396.000 ja Parikkala – Joensuu 252.000. Koska arvio on varovainen, kasvupotentiaalia riittää. Kysymykseksi jää talous.

Nykyään junaliikenteen todellisista kuluista ovat perillä vain harvat ja valitut. Jotain voi päätellä matkustajamääristä sikäli kuin niitä julki tuodaan. Esimerkiksi Savonlinnan ja Parikkalan välillä matkustajia oli vuonna 2002 60.000. VR Oy:n otettua syksyllä 2006 liikenteen omalle riskilleen yhtiö lisäsi junavuoroja. Vaikka matkustaminen on lisääntynyt huimasti sitten vuoden 2002, määrä tuskin yltää mihinkään hahmottelemistani Joensuun luvuista. Näin pääteltynä liikenne saattaisi olla itsekannattavaa. Ongelman muodostaa nykytilanne.

Jos VR Oy:ltä asiaa kysyy, vastaus on ei kannata eivätkä muut voi osoittaa väitettä vääräksi. Infra on kuitenkin olemassa eivätkä laiturit miljardeja maksa (äkkiseltään isona asiana tulee mieleen Outokummun keskustan raideyhteyden uudelleen rakentaminen). Mikäli uusia kohtausraiteita tarvitaan, ne hyödyttävät tavaraliikenteenkin välityskykyä.

Ympäristönäkökohtien merkitys on viime aikoina korostunut. Henkilöautoilua vähentävä junaliikenne on ilmeisen selvästi ympäristöystävällistä. Eiköhän jo ole aika tosissaan pohtia rautatieliikenteen lisäämiskeinoja VR Oy:n suojelemisen sijasta. Mitä tekee joensuulainen liikenneministeri Vehviläinen?

Kalevi Kämäräinen

Julkaistu Karjalainen-lehdessä 11.12.2008