Junapalvelujen säilyttämiseksi on keinoja

Radat pitäisi mitoittaa halutun liikenteen mukaan

Omaa voimaa uikuttaa, virkamiestarmoa kyykyttää

Sinisten vaunujen romutus ja rautatiekilpailu

Mietteitä Haapajärven lättähattureissulta

Kilpailutustuskaa

Tsaarinaikainen hallinto

Britanniasta on opiksi

Ministeri Vehviläisen voima vaikuttaa ja tahto toteuttaa?

Tilastotkin todistavat junien myöhästelyn

Henkilöjuna Joensuuhun

Rautateiden ongelma ydin on VR:n monopoliasema

Kaukojunia voisi käyttää lähiliikenteen tarpeisiin

Yöjunaselvitys haisee

Vr-yhtymän yksinoikeus harkintaan

Olisiko henkilöliikenne sittenkin mahdollista?

Eduskuntavaalit ja yöjunat

Sinisten vaunujen romutus arveluttavaa

Junalla Helsinkiin - yöjunalla olisi tarve

Lähijunia Ouluun vaikka heti

On jo aika vapautua VR:n kahleista

Taitaa olla yöjunakapinan aika

Yöjunat ja yhdenvertaisuus

Sisämaan yöjunayhteydet ja liikenneministeriön uskottavuus

Vr Oy ja julkinen palvelu

Sisämaan yöjunayhteydet palautettava

Ministeri Vehviläinen valitsi puolensa

Kemijärven yöjunasekoilu

Kysymys on palveluasenteesta

Junapysäkkien lakkauttaminen järjettömästi perusteltu

Uudenkaupungin junakeskustelu ajautunut sivuraiteelle

Yöjuna Koillismaalle?

VR:n liikennemonopoli harkintaan

Rataverkko demokratian aikaan

Kritiikkiä faktapohjalta. kiitos!

Taavetin juna-aktivistit Kemijärven tiellä

Kuluista perillä vain harvat

Pikajunalla vanhaa rataa

Miksi juna ei kulje Pieksämäelle?

Siniselle vaunukalustolle löytyy käyttöä

Yöjunalla Vuokattiin

Hallitus

Linkkejä

AJATUKSIAMME RAIDELIIKENTEESTÄ

KARJAA-LOHJA-HYVINKÄÄ JÄLLEEN HENKILÖLIIKENTEEN RAUTATIEKSI

Kuva: Mauri Monto

Lohjan rautatieasioista on viime viikkoina kirjoitettu paljon. Kirjoittajien painavat näkemykset käsittelevät monipuolisesti asiakokonaisuutta, jonka tärkeyttä olisi tyhmää kyseenalaistaa.

Kaukonäköisyys sekä tulevaisuuden haasteisiin ja kuljetustarpeisiin valmistautuminen ovat viisasta toimintaa, jossa kansalaismielipiteillä, virkamiestyöskentelyllä ja politiikan tekijöillä on näytön paikka yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi järkevästi ja kustannustehokkaasti.

Suomessa vielä vuosia jatkuva omituinen tilanne tosin hidastaa kehitystä rautateillä, koska maan henkilöliikenne on laillisesti yhden liikennöitsijän monopoli. Jos tämä yritys ei halua liikennöidä jollain osuudella – kuten vaikkapa Karjaan–Lohjan–Hyvinkään reitillä mukaan lukien sivurata Lohjan Ventelästä Lohjan ytimeen ja edelleen Lohjanjärven rantaan – ei millään muulla liikennöitsijällä ole mahdollisuutta ryhtyä tyydyttämään junamatkustamisen tarpeita, vaikka näitä olisi miten paljon tahansa.
 
Näkemykseni mukaan on kuitenkin nyt tehtävä kaikki se, mikä on jo tehtävissä.

Nähtäköön Lohjan kaupungin alueella sijaitsevat rautatiet lähitulevaisuutemme mahdollisuuksina. Ovathan nämä – toistaiseksi vielä sähköistämättömät – radat hyväkuntoisia rautateitä.

Otettakoon nämä huomioon kaikessa kaavoituksessa ja suunnittelussa olemassa olevana ja jo maksettuna infrastruktuurina. Sekä toimitaan siten, että nuo väylät ovat otettavissa tehokkaaseen matkustajaliikenteeseen heti, kun nykyinen ”kermankuorintamonopoli” tulee tiensä päähän.

Pääkaupunkiseudulla on jos jonkinlaisia raidehankkeita. Järjestään jokainen näistä on vähintään useiden satojen miljoonien eurojen hintainen ja näistä jokaisen toteutus kestää vähintään vuosikausia, ehkä vuosikymmenen, mahdollisesti enemmänkin.

Lohjan tapauksessa lysti on halpaa. Kelvollisen rautatieseisakkeen toteuttaminen valaistuine laitureineen, odotussuojineen ja liityntäpysäköintialueineen nykyisten ratojen varteen ei maksa paria sataa tuhatta euroa enempää. Haluttaessa tämmöinen henkilöliikennepaikka on rakennettu varsin nopeasti.

Kai nyt Lohja voi panostaa hinnaltaan vaatimattomiinkin hankkeisiin – varsinkin kun hyödyt ovat aikanaan todella merkittävät.  
 
Meistä moni voi nähdä sen päivän, kun Lohjalta pääsee taas junalla Hankoon ja Hyvinkäälle. Tämä oli mahdollista vuosina 1873–1983. Mutta valitettavan kaukana tulevaisuudessa on se, että junalla pääsisi Lohjalta upouutta rautatietä Veikkolan ja Histan kautta Espooseen sekä edelleen Helsinkiin. Tarvetta tällekin väylälle toki on, vaan hankkeen suunnittelun ja toteuttamisen maksajia ei kuulu eikä näy.
 

Mikko Alameri
Helsinki ja Lohja
www.rautatiematkustajat.fi

Länsi-Uusimaa-lehti 1.2.2011