Suomen Rautatiematkustajat ry Finska spårtrafikspassagerare rf




	Pääsivu Britanniasta on opiksi Ministeri Vehviläisen voima vaikuttaa ja tahto toteuttaa? Tilastotkin todistavat junien myöhästelyn Henkilöjuna Joensuuhun Rautateiden ongelma ydin on VR:n monopoliasema Kaukojunia voisi käyttää lähiliikenteen tarpeisiin Yöjunaselvitys haisee Vr-yhtymän yksinoikeus harkintaan Olisiko henkilöliikenne sittenkin mahdollista? Eduskuntavaalit ja yöjunat Sinisten vaunujen romutus arveluttavaa Junalla Helsinkiin - yöjunalla olisi tarve Lähijunia Ouluun vaikka heti On jo aika vapautua VR:n kahleista Taitaa olla yöjunakapinan aika Yöjunat ja yhdenvertaisuus Sisämaan yöjunayhteydet ja liikenneministeriön uskottavuus Vr Oy ja julkinen palvelu Sisämaan yöjunayhteydet palautettava Ministeri Vehviläinen valitsi puolensa Kemijärven yöjunasekoilu Kysymys on palveluasenteesta Junapysäkkien lakkauttaminen järjettömästi perusteltu Uudenkaupungin junakeskustelu ajautunut sivuraiteelle Yöjuna Koillismaalle? VR:n liikennemonopoli harkintaan Rataverkko demokratian aikaan Kritiikkiä faktapohjalta. kiitos! Taavetin juna-aktivistit Kemijärven tiellä Kuluista perillä vain harvat Pikajunalla vanhaa rataa Miksi juna ei kulje Pieksämäelle? Siniselle vaunukalustolle löytyy käyttöä Yöjunalla Vuokattiin Hallitus Linkkejä		AJATUKSIAMME RAIDELIIKENTEESTÄ TSAARINAIKAINEN HALLINTO JA KOMENTO YHÄ KÄYTÖSSÄ Kuva: Mauri Monto Etnisten suhteiden neuvottelulautakunnan puheenjohtaja, sisäministeriön kansliapäällikkö Ritva Viljanen lausahti toukokuun alussa Joensuussa seikan, jonka merkitys usein jää huomiotta. Viljanen muun muassa totesi oikeuslaitoksemme tulleen Saksasta ja Ranskasta sekä hallintomme olevan venäläinen ja ruotsalainen tuontituote. Hallinnon tuontituotteen saapuessa meille molemmat alkuperämaat olivat kuningaskuntia, joissa virkakoneisto toteutti hallitsijan tahtoa. Vaikka Ruotsissa on ollut kansanvaltaisiakin kausia, Venäjän komennossa olimme absoluuttisten yksinvaltiaiden alaisuudessa, jotka katsoivat valtansa olevan jumalalta kotoisin. Näissä oloissa ei hallinnon avoimuudella ja läpinäkyvyydellä ollut suurta merkitystä. Perinne jatkuu yhä. Esimerkiksi käy vaikkapa liikenneministeri Vehviläinen (kesk.). Laillisuusvalvojat ovat monesti todenneet, että kirjeisiin on vastattava. Yhä kuitenkin odotamme vastausta yhdistyksemme maaliskuiseen kirjeeseen, jossa muun muassa kyseltiin liikennepoliitisen päätöksenteon avoimuuden perään. Suomen Liikenneliitto SuLi ry:n avoimeen kirjeeseen ministeri sentään vastasi alta kuukaudessa. Epämiellyttävistä asioista voi siis pyrkiä eroon vaikenemalla. Myös kaikenlaisia väitteitä kritiikittä hyväksyvän työryhmän perustamisella voidaan pyrkiä hautaamaan ikävänä pidettyjä asioita. Niinpä esimerkiksi sisämaan yöjunien palauttamista pohtiva työryhmä päätyi uskomaan konsultin väitettä, että yhteyksien kannattavuus edellyttäisi 368.000 matkustajaa. Samasta mietinnöstä voidaan lukea, että Kolarin yöjunaliikenne toimii kuitenkin tappioitta 80.000 matkustajan määrällä. Aikaa voi pelata myös siirtämällä tosiasiallisesti tehtyjä päätöksiä tuonnemmaksi yöjuna-asian tapaan. Ratkaisut oli tarkoitus tehdä kevään aikana, mutta Vehviläinen haluaa vielä ”paneutua asiaan tarkemmin” haluamatta kuitenkaan kertoa, miltä osin yöjunien palautusta harkitaan. Syksyllä ministeri voi todeta, että junien palauttaminen olisi liian kallista. Viime joulukuussa VR:lle myönnettiin henkilöliikenteen 10 vuoden yksinoikeus salaiseksi julistettujen asiakirjojen avulla. Nyt toukokuussa puolestaan valmistui henkilöjunaliikenteen kilpailutusta puoltava mietintö, minkä jälkeen omistajaohjausministeri Häkämies salli VR:n rahoittaa tiettyjä ratojen perusparannustöitä. Siksi Häkämiehen mukaan ”on viimeistään nyt syytä lopettaa keskustelu henkilöliikenteen kilpailun avaamisesta ja antaa VR:lle ja sen henkilöstölle jo päätetty 10 vuoden työrauha”. Olemattomien keskusteluiden toppuuttelussa me emme edes havaitse mitään outoa; niin hyvin olemme hallintoalamaisen osaan sopeutuneet tässä tasavallassa. Eipä toki hallinto aina tuota ”sutta ja sekundaa”, mutta tulokset taitavat kuitenkin syntyä parlamentaarisesta järjestelmästä huolimatta eikä sen ansiosta. Tähän viittaa se, ettei hallituskokoonpanoilla tunnu olevan merkitystä. Liian usein päättäjät voivat myös mennä virkamiestensä taakse, mistä suivaantui jo akatemiaprofessorikin raihnaita isoäitejä karkotettaessa. Milloinkahan me näemme sen päivän, jona hallintokoneisto toimii avoimesti ja päättäjätkin kantavat vastuunsa kansalaisten suuntaan? Kalevi Kämäräinen Puheenjohtaja Suomen Rautatiematkustajat ry Nurmes Karjalainen 31.5.2010