Olisiko henkilöliikenne sittenkin mahdollista?

Eduskuntavaalit ja yöjunat

Sinisten vaunujen romutus arveluttavaa

Junalla Helsinkiin - yöjunalla olisi tarve

Lähijunia Ouluun vaikka heti

On jo aika vapautua VR:n kahleista

Taitaa olla yöjunakapinan aika

Yöjunat ja yhdenvertaisuus

Sisämaan yöjunayhteydet ja liikenneministeriön uskottavuus

Vr Oy ja julkinen palvelu

Sisämaan yöjunayhteydet palautettava

Ministeri Vehviläinen valitsi puolensa

Kemijärven yöjunasekoilu

Kysymys on palveluasenteesta

Junapysäkkien lakkauttaminen järjettömästi perusteltu

Uudenkaupungin junakeskustelu ajautunut sivuraiteelle

Yöjuna Koillismaalle?

VR:n liikennemonopoli harkintaan

Rataverkko demokratian aikaan

Kritiikkiä faktapohjalta. kiitos!

Taavetin juna-aktivistit Kemijärven tiellä

Kuluista perillä vain harvat

Pikajunalla vanhaa rataa

Miksi juna ei kulje Pieksämäelle?

Siniselle vaunukalustolle löytyy käyttöä

Yöjunalla Vuokattiin

Hallitus

Linkkejä

AJATUKSIAMME RAIDELIIKENTEESTÄ

VR-YHTYMÄN YKSINOIKEUS HARKINTAAN

Lunta raiteilla!
Kuva: Mauri Monto

Junaliikenne on viime päivinä saanut ikävää julkisuutta. Lumi heikentää vaihteiden ja kylmä ilma paineilmajärjestelmien toimintaa, eikä huoltohallien kapasiteetti riitä nykykaluston vaatimaan sisätiloissa sulatteluun.

Junaliikenne alkoi Suomessa 1800-luvulla. Iso osa sen jälkeisistä talvista on ollut kovempia kuin nyt. Matkustajan silmin näyttää kuitenkin, ettei junaliikenteen hoito ole koskaan ollut niin vaikeaa kuin tänä vuonna.

Vuosikymmenten kuluessa on vilkkaimpien ratojen henkilöjunaliikenteen määrä kasvanut ja häiriöherkkyys siten lisääntynyt. Pohdimme Suomen Liikenneliitossa (SuLi) muita syitä junaliikenteen talvikauden ongelmiin ja havaitsimme, että olennainen tekninen muutos on ollut siirtyminen vaihteiden harjapuhdistuksesta sähkölämmitykseen, jonka on tarkoitus sulattaa vaihteisiin kertyvä lumi. Lumi on sähkölämmityksestä huolimatta vaihteille ongelma. Joko sulatusteho ei ole oikein mitoitettu - mikä on suunnittelun, ei säätilan vika - tai sitten sähkösulatus ei ole ylipäätään kelvollinen ratkaisu. Koska vaihteiden harjaus on ollut noin sata vuotta toimiva ratkaisu, lienee syytä palata tähän, kunnes muu vähintään yhtä luotettava ratkaisu löytyy.

Harjaus edellyttää turvakoulutettua työvoimaa ja siitä on kustannuksia. Talviolosuhteisiin varautuminen on kuitenkin luonnollinen ja hyväksytty menettely kustannuksistaan huolimatta muissakin liikennemuodoissa, eli tie-
ja vesiliikenteessä sekä lentokentillä. Talvikunnossapidon kulut ovat yhteiskunnalle pienempi haitta kuin liikennejärjestelmän lamautuminen. Tarvittavan kausityövoiman saamiseksi voitaisiin siirtää työvoimaa talvitöiden ajaksi tehtävistä, joita voidaan lykätä - toisin kuin julkista liikennettä.

Vaihdeongelmien lisäksi valitetaan, ettei junakalusto toimi talvella. Emme SuLissa ymmärrä tällaista selitystä. Euroopassa on valtioita, rautatiejärjestelmiä ja junaliikenneyhtiöitä, jotka toimivat vaikeammissa talviolosuhteissa kuin Suomi. Kysymykseen, miten junat saadaan paremmin kestämään pakkasessa, VR:n varikon päällikkö vastaa (AL 11.1.), ettei teknisiä apuja ole tiedossa, mutta yhtiön hankinnoissa on aina edellytetty kaluston toimivan -40°C pakkaslämpötilassa, ja näin edellytetään jatkossakin. Vaan miten varmistaa, että vaatimus täyttyy myös ilman sisätiloissa sulattelun kaltaisia ylimääräisiä työvaiheita? Tilauksen määrittely ei yksin riitä, ennen hankintaa tulisi luvattu toimintavarmuus myös todentaa.

VR:lle on annettu henkilöjunaliikenteen yksinoikeus ja julkisen palvelun velvoite. Johtuvatko junaliikenteen ongelmat siitä, ettei yksinoikeuden omistajan tarvitse välittää toimintansa ja kalustonsa luotettavuudesta, eikä siten myöskään täyttää palveluvelvoitettaan? SuLin näkemyksen mukaan tuore yksinoikeussopimus on syytä asettaa kyseenalaiseksi, koska VR-yhtymä ei täytä sopimusta.

VR on osakeyhtiö. Osakeyhtiölain mukaan yhtiön tarkoitus on tuottaa voittoa, ellei yhtiöjärjestyksessä erikseen määritellä sen olevan voittoa tuottamaton. Tuotettava palvelu on vain väline tavoitellun voiton tuottamiseen. Yksinoikeussopimuksen myötä VR määrittelee käytettävän kaluston ja hinnat, ja valtio maksaa vikisten julkisen palvelun velvoitteen perusteella vaatimansa kannattamattoman palvelun tuottamisen. Maan junaliikenteen yhtiöittäminen ilman todellista, avointa kilpailua ei näytä sittenkään olleen veronmaksajan etu.

Kirsikka Siik
varapuheenjohtaja
Suomen Liikenneliitto SuLi ry

Aamulehti 13.1.2010