Tulevaisuudessa Turussa saatetaan nähdä ratikoita, jotka myös liikkuvat.
Turussakin on pyöritelty jo vuosia raitiotien palauttamista 38 vuoden tauon jälkeen kaupunkiin. Kaavoituksessa raitiotielle on jätetty sijansa, mutta korkeat kustannukset mietityttävät päättäjiä. Kun Turussa vielä jahkaillaan, on ystävyyskaupunki Bergenissä pantu tuulemaan. Ensimmäinen linja avautui juhannuksena, ja lisälinjoja on vielä luvassa. Myös Tanskan Århus on rakentamassa omaa raitiotietään.

Muissa Pohjoismaissa siis tunnutaan ymmärtävän paitsi joukkoliikenteen tärkeys myös sen merkitys kaupungin imagolle. Suomessa joukkoliikenne tunnutaan mieltävän pakollisena menoeränä tai jopa rahan haaskauksena. Moottoriteitä rakennettaessa korkeita kustannuksia taas pidetään itsestäänselvyytenä.

Tosiasiat olisi kuitenkin nyt aika tunnustaa. Ilmastonmuutos pakottaa kunnat paitsi kaavoittamaan tiiviimmin myös panostamaan joukkoliikenteeseen. Turussa raitiotien rakentaminen nostaisi kaupungin profiilia. Se lisäisi keskustan vetovoimaa ja hyödyttäisi myös kaupungin elinkeinoelämää. Nyt Turku menettää lapsiperheitä lähikuntiin, mutta kuinka moni heistä haluaisi jäädä Turkuun, jos meillä olisi tehokkaasti toimiva raitiotie?

Kaikki lapsiperheet eivät halua pois keskustasta, mutta puoli tuntia työmatkaa bussissa on monelle liikaa. Jos raitiovaunulla taittaisi saman matkan viidessä-kymmenessä minuutissa, niin sillä olisi suuri merkitys kiireiselle perheenisälle tai -äidille. Se olisi oikeasti kilpailukykyinen vaihtoehto kahdelle autolle ja rivitaloasunnolle Liedossa.

Mikäli Turku haluaa pitää kiinni veronmaksajistaan, sen pitää panostaa tulevaisuuteen. Kaavoittamalla viihtyisiä asuinalueita Linnakaupungin tyyliin ja satsaamalla toimivaan joukkoliikenteeseen se välittäisi viestiä modernista, uudistumishaluisesta kaupungista. Mutta nyt alkaisi olla pikku hiljaa päätösten aika. Markkinoinnin lait kun pätevät myös tällä saralla. Jos ei ole valmis panostamaan, on turha odottaa myös tuottoja.

Tomi Kangasniemi