VR leikkaa
säästösyistä muutamia kaukojunavuoroja joulukuussa, mutta nämä ensi
vuotta koskevat supistukset saattavat olla vasta alkusoittoa
suuremmalle remontille. VR:n kaukoliikennejohtajan Ari Vanhasen
mukaan (Kauppalehti.fi, 8.11.) uhattuna on jopa 50 kaukojunavuoroa.
”Liipaisimella ovat hiljaiset, poikittaisradoilla kulkevat reitit,
jotka kuuluvat jo nyt liikenne- ja viestintäministeriön
ostoliikenteeseen. Suuntaviivana on ollut, että leikataan sieltä,
missä on vähiten matkustajia. Seinäjoki–Jyväskylä, Joensuu–Nurmes,
Iisalmi–Ylivieska”, Vanhanen luetteli mahdollisia lakkautettavia
reittejä.
Nämä Pohjois-Karjalankin kannalta pahaenteiset suunnitelmat ovat
seurausta siitä, että valtiovarainministeriö (VVM) haluaisi leikata
kolmanneksen valtion tukisummasta VR:n kaukojunaliikenteelle.
Vuosittainen tukipotti on reilut 30 miljoonaa euroa.
Liikenneministeri Anu Vehviläinen (kesk.) pitää (Karjalainen, 9.11.)
leikkauspuheita huolestuttavina.
Joensuulaisen liikenneministerin mukaan yksikään ministeri tai
kansanedustaja ei ole kannattanut kaukoliikenteen
henkilöliikennerahojen leikkausta. Jos kerran näin on, niin miksi
ministeri, hallitus ja kansanedustajat sallivat
valtiovarainministeriön suorastaan uhkailevan tällä asialla? Onko
VVM:n valta todellakin jo niin suuri valtion budjetin laatimisessa,
että poliittinen päätöksentekokoneistommekin voi vain seurata
etäältä sen toimia ja tiukan paikan tullen ainoastaan ilmaista
huolestuneisuuttaan?
Poliitikkojen on korkea aika ottaa virkamiehiltä valta itselleen ja
kantaa vastuunsa niin tässä kuin monessa muussakin asiassa. Eivät
äänestäjät ole antaneet valtakirjaa sille, että poliittiset
päättäjät ovat huolissaan kulloisistakin virkamiesten aivoituksista
ja ikään kuin nostavat kätensä pystyyn. Vehviläinen on toki pitänyt
terhakkaasti hallinnonalansa puolta, mutta hänen huolestumisensa ei
riitä ja samaa terhakkuutta kaivataan muiltakin poliittisilta
päättäjiltä.
Nykyisten henkilöliikenneyhteyksien säilyttäminen rautateillä on
ensiarvoisen tärkeää, ja ennemminkin niitä pitää parantaa ja
kehittää. Raideliikenne on ympäristön kannalta keskimääräistä
parempi vaihtoehto, ja lento- sekä linja-autoyhteyksien vähentyessä
se on entistä potentiaalisempi vaihtoehto yksityisautoilulle.
Pohjois-Karjalalle Joensuu–Nurmes-henkilöjunayhteyden katkaiseminen
olisi melkoinen suonenisku, eikä siihen pidä maakunnassa alistua,
vaan päinvastoin on lähdettävä etsimään uusia vaihtoehtoja,
esimerkiksi Joensuu–Oulu-yhteyden palauttamista, kuten Suomen
rautatiematkustajat -yhdistyksen nurmekselainen puheenjohtaja Kalevi
Kämäräinen ehdottaa. |