Kuva: Mauri Monto

Karjalainen 12.11.2010
Huolestumisen sijaan pantava VVM kuriin

VR leikkaa säästösyistä muutamia kaukojunavuoroja joulukuussa, mutta nämä ensi vuotta koskevat supistukset saattavat olla vasta alkusoittoa suuremmalle remontille. VR:n kaukoliikennejohtajan Ari Vanhasen mukaan (Kauppalehti.fi, 8.11.) uhattuna on jopa 50 kaukojunavuoroa. ”Liipaisimella ovat hiljaiset, poikittaisradoilla kulkevat reitit, jotka kuuluvat jo nyt liikenne- ja viestintäministeriön ostoliikenteeseen. Suuntaviivana on ollut, että leikataan sieltä, missä on vähiten matkustajia. Seinäjoki–Jyväskylä, Joensuu–Nurmes, Iisalmi–Ylivieska”, Vanhanen luetteli mahdollisia lakkautettavia reittejä.

Nämä Pohjois-Karjalankin kannalta pahaenteiset suunnitelmat ovat seurausta siitä, että valtiovarainministeriö (VVM) haluaisi leikata kolmanneksen valtion tukisummasta VR:n kaukojunaliikenteelle. Vuosittainen tukipotti on reilut 30 miljoonaa euroa. Liikenneministeri Anu Vehviläinen (kesk.) pitää (Karjalainen, 9.11.) leikkauspuheita huolestuttavina.

Joensuulaisen liikenneministerin mukaan yksikään ministeri tai kansanedustaja ei ole kannattanut kaukoliikenteen henkilöliikennerahojen leikkausta. Jos kerran näin on, niin miksi ministeri, hallitus ja kansanedustajat sallivat valtiovarainministeriön suorastaan uhkailevan tällä asialla? Onko VVM:n valta todellakin jo niin suuri valtion budjetin laatimisessa, että poliittinen päätöksentekokoneistommekin voi vain seurata etäältä sen toimia ja tiukan paikan tullen ainoastaan ilmaista huolestuneisuuttaan?

Poliitikkojen on korkea aika ottaa virkamiehiltä valta itselleen ja kantaa vastuunsa niin tässä kuin monessa muussakin asiassa. Eivät äänestäjät ole antaneet valtakirjaa sille, että poliittiset päättäjät ovat huolissaan kulloisistakin virkamiesten aivoituksista ja ikään kuin nostavat kätensä pystyyn. Vehviläinen on toki pitänyt terhakkaasti hallinnonalansa puolta, mutta hänen huolestumisensa ei riitä ja samaa terhakkuutta kaivataan muiltakin poliittisilta päättäjiltä.

Nykyisten henkilöliikenneyhteyksien säilyttäminen rautateillä on ensiarvoisen tärkeää, ja ennemminkin niitä pitää parantaa ja kehittää. Raideliikenne on ympäristön kannalta keskimääräistä parempi vaihtoehto, ja lento- sekä linja-autoyhteyksien vähentyessä se on entistä potentiaalisempi vaihtoehto yksityisautoilulle.

Pohjois-Karjalalle Joensuu–Nurmes-henkilöjunayhteyden katkaiseminen olisi melkoinen suonenisku, eikä siihen pidä maakunnassa alistua, vaan päinvastoin on lähdettävä etsimään uusia vaihtoehtoja, esimerkiksi Joensuu–Oulu-yhteyden palauttamista, kuten Suomen rautatiematkustajat -yhdistyksen nurmekselainen puheenjohtaja Kalevi Kämäräinen ehdottaa.