Liikenne- ja viestintävaliokunta
Matkaraportti
Kaj Laine, Valiokuntaneuvos
Matkakertomus liikenne- ja viestintävaliokunnan vierailusta
Lontoossa 3.-6.11.2008
Matkaan osallistuivat kansanedustajat Saara Karhu (vpj), Mikko Alatalo, Leena Harkimo, Markku Pakkanen, Lyly Rajala, Tero Rönni, Johanna Sumuvuori, Ilkka Viljanen, Anne-Mari Virolainen sekä valiokuntaneuvos Kaj Laine.
Matkan tarkoituksena oli tutustua liikenteen yleiseen toimivuuteen Brittein saarilla, meriliikenteen valtiontukeen, mahdollisiin uusiin ajatuksiin liikenneturvallisuuden parantamiseksi sekä siihen, miten joukkoliikenne- ja yhdyskuntaratkaisut on sovitettu yhteen.
Valiokunnan matkaan sisältyi myös tutustuminen maan parlamenttiin ja alahuoneen liikennevaliokunnan jäseniin, Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankkiin (EBRD), Kansainväliseen merenkulkualan järjestöön IMO:n, Liikennemuseoon, Lontoon liikennelaitokseen ja Iso-Britannian kansallisen yleisradioyhtiön BBC:n toimintaan ja mediakeskukseen.
Tämän matkaraporttiin on liitetty edellä mainittujen tapaamisten aikana saatua kirjallista materiaalia. Lisämateriaalia on saatavana raportin tekijältä.
Yleistä
Liikennesektorin alalla toimivalta on keskitetty pääosin liikenneministeriöön (Department for Transport), jota johtaa liikenneministeri (Secretary of State for Transport) apunaan muutama avustava ministeri. Viestinnän alalla toimivalta on ministeriötasolla jaettu siten, että Department for Culture, Media and Sport (DCMS, jatkossa mediaministeriö) vastaa mm. sähköisen viestinnän sisältökysymyksistä ja BBC:n toiminnasta, kun taas Department for Business, Enterprise and Regulatory Reform (BERR, jatkossa elinkeinominsteriö) vastaa viestintäteknologiaan ja -teollisuuteen liittyvistä kysymyksistä. Käytännössä ministeriöt toimivat yhteistyössä erityisesti merkittävässä, elokuussa 2008 käynnistetyssä Digital Britain hankkeessa, jota johtaa erikseen nimitetty viestintäministeri Stephen Carter, Minister for Communications, Technology and Broadcasting
Laajakaistapalvelut
Britanniassa laajakaistapalvelujen tarjonta on erittäin kattavaa. Suurin osa talouksista on palvelujen ulottuvilla ja ministeriön edustajien arvion mukaan ainoastaan n. 600 000 taloutta on enää teknisistä syistä johtuen palvelujen ulkopuolella. Osa laajakaistatarjonnasta on hidasta, mutta kaiken kaikkiaan Britannia tavoittelee vuonna 2008 laajakaistayhteyksien määrässä G7 maiden kärkisijaa. Laajakaistapalvelujen hinnat ovat laskeneet viime vuosina. Ongelmana on nyt laajakaistapalelujen tehostaminen ja uuden sukupolven teknologian käyttöönotto, jolle ei tunnu löytyvän selviä suuntaviivoja. Yhteiskunnan osallistumisesta uuden infran rakentamiseen ei ole suunnitelmia. Kaupallisen sektorin investoinnit uuteen teknologiaan edellyttäisivät uusien kannattavien markkinoiden syntymistä, mutta tästä ei ole vielä olemassa selviä arvioita. Hallitus on tämän johdosta käynnistämässä keskusteluja julkisten ja yksityisten tahojen kanssa seuraavan sukupolven laajakaistahankkeista.
Britannia suhtautuu kriittisesti eräisiin EU:n hankkeisiin koskien taajuusalueiden hallintaa. Se ei pidä hyvänä komission suunnitelmia eräiden taajuusalueiden hallinnan siirtämisestä pois kansallisesta päätösvallasta.
Digitaalitalous
Digital Britain hankkeen tarkoituksena on luoda pitkän ajan toimintasuunnitelma jolla varmistetaan Britannian asema digitaalisen viestintä- ym digitaaliteknologian innovoinnissa ja kehittämisessä. Hanketta asetettaessa on arvioitu, että viestintä- ja teknologiateollisuuden liikevaihto on jo yli 52 miljardia puntaa, muodostaen merkittävän taloudellisen tekijän yhteiskunnassa. Hankkeessa on tarkoitus saada aikaiseksi kattava selvitys digitaalisesta taloudesta, sen kasvun nopeuttamismahdollisuuksista ja mahdollisuuksista varmistaa Britannian johtoasema tieto- ja oppimistaloudessa.
BBC
BBC (British Broadcasting Corporation) on Ison-Britannian julkinen, vuonna 1922 perustettu yleisradio- ja tuotantoyhtiö. Yhtiön toiminta perustuu kuninkaalliseen perustamiskirjaan (Royal Charter), jota on uudistettu viimeksi vuonna 2007. Tässä yhteydessä on uudistettu BBC:n ylin johto perustamalla uusi toimielin nimeltä BBC Trust. Sen tehtävänä on varmistaa, että BBC:n toiminta on korkealaatuista ja kustannustehokasta ja se varjelee BBC:n itsenäisyyttä. Se asettaa BBC:n yleispalveluille yleiset toimintaperiaatteet ja toimintaehdot ja säätelee yhtiön toimintaa suhteessa alan markkinatilanteeseen ja -mekanismeihin.
Yhtiön operatiivista toimintaa johtaa hallitus joka vastaa palvelujen tuottamisesta ja yhtiön toiminnan johtamisesta BBC Trustin asettamien suuntaviivojen mukaisesti. Yhtiön toimintaa valvoo omalta osaltaan myös mediaminsteriö ja itsenäinen kansallinen regulaattori Ofcom, joka vastaa Suomen viestintävirastoa.
BBC:n toiminnan kolme perusosaa ovat tiedotus, koulutus ja viihde. Sen toiminnalle on asetettu kuusi julkista tavoitetta jotka ovat kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisuuden ylläpito ja vahvistaminen, koulutuksen ja oppimisen edistäminen, luovuuden ja korkeatasoisen kulttuurin kannustaminen, Ison-Britannian ja sen eri osien edustaminen ja esiintuominen, kansainvälisen vuorovaikutuksen edistäminen ja kehittyvien viestintäteknologioiden ja palvelujen tarjoaminen suurelle yleisölle.
BBC:n kokonaisbudjetti vuonna 2007 oli noin 4,3 miljardia puntaa vuonna 2007. Suurin osa BBC:n rahoituksesta tulee televisiolupamaksujen kautta, joka on Britanniassa n. 140 puntaa vuodessa. Lupamaksujärjestelmälle ei ole olemassa mitään selvää vaihtoehtoa, mutta sitä ei ministeriön edustajien mukaan myöskään laajemmin vastusteta. BBC:llä on merkittävä määrä tuloja kaupallisesta toiminnasta, n. 620 miljoonaa puntaa vuonna 2007. Ulkoministeriö rahoittaa lisäksi osaa BBC:n ulkomaantoiminnoista.
Kaupallisten toimijoiden intressissä on rajoittaa BBC:n toimintaa mahdollisimman paljon. Uuden toiminnan käynnistäminen edellyttääkin aina BBC:n osalta arviointia, jossa keskitytään sekä uuden toiminnan vaikutuksiin vallitsevaan markkinatilanteeseen että julkiselle palvelulle koituvaan lisäarvoon. BBC:llä on edelleen laaja ohjelmapohja, johon kuuluvat myös viihdeohjelmat. Viihteen nähdään keräävän asiakaskuntaa muullekin tarjonnalle ja nykypäivänä viihde, kulttuuri ja tiedotus sekoittuvat ohjelmissa yhä enemmän.
Kasvava ongelma on uusien teknologioiden käyttö kaupallisessa viestinnässä, jossa myydään tekijänoikeuksien alaista materiaalia. Tähän ei ole vielä saatu yhtenäisiä ratkaisuja ja ongelmaan liittyvät myös suurten mediatalojen ja materiaalin tuottajien väliset näkemyserot oikeuksista eri tuotteisiin.
Raideliikenne
Liikenneongelmat keskittyvät Lontoon ja eräiden muiden kaupunkien ympäristöön erityisesti työmatkaliikenteen ruuhkahuippujen aikaan. Rataliikenteen ja -verkon kehittämistä pidetään tärkeänä vaihtoehtona ruuhkaongelmien ratkaisussa. Rataliikenteen yksityistäminen on alkuvaikeuksien jälkeen johtanut toimivaan ja asiakkaiden kannalta hyvään järjestelmään. Matkalippujen hinnat ovat halpoja, kunhan osaa ostaa lippunsa etukäteen. Rataliikenteen kehittäminen vaatii jatkossa investointeja ratainfraan, mm. lisäsähköistystä ja lisää nopeampia junia.
Kaupattaessa rautateiden yhteysvälejä eri toimijoille otetaan myös linjan vähäliikenteisyys huomioon. Linjan ylläpitoon voi harkinnan mukaan saada myös valtion tukea, mutta tuen tarve harkitaan uudelleen tuottojen lisääntymisen myötä.
Lontoon joukkoliikenne
Suur-Lontoon alueella tehdään joka arkipäivä noin 6 miljoonaa matkaa Lontoon busseilla, 3,5 miljoonaa matkaa metrolla ja 11 miljoonaa matkaa autolla tai moottoripyörällä. Vuodesta 2000 liikkumistavoissa on tapahtunut selkeitä muutoksia. Kokonaisliikennemäärissä on tapahtunut noin 5 %:n siirtyminen autoilusta joukkoliikenteeseen. Bussien käyttö on kasvanut 40 % ja metron 7 %. Erityisesti pyöräily on prosentuaalisesti kasvanut merkittävästi (90%). Ruuhkamaksujen myötä on liikenne Lontoon keskustassa vähentynyt noin 20 %, joskin viime aikoina on ollut nähtävissä myös liikennemäärien lievää kasvua.
Transport of London toimii pormestarin alaisuudessa ja joukkoliikenteen kehittäminen on eräs tärkeimpiä Lontoon pormestarille kuuluvia tehtäviä. Tavoitteena on jatkossa parantaa edelleen raideliikenteen palvelutasoa ja – mahdollisuuksia. Tämä tarkoittaa uusien poikittaisten ratalinjojen rakentamista ja metrojärjestelmän perusparannusta. Liikenteen sujuvuutta aiotaan edelleen parantaa liikennevalo-ohjausta parantamalla, parantamalla teitä ja katuja sekä kehittämällä ruuhkamaksujärjestelmää. Tähän liittyy ruuhkamaksualueen mahdollinen laajentaminen, maksamisen helpottaminen sekä hinnoittelun kehittäminen joustavampaan suuntaan. Lisäksi painotetaan jo olemassa olevaa liikenneinfraa kun suunnitellaan Lontoon kaupunkirakenteen kasvua.
PPP-hankkeet
Britanniassa on käytössä hyvin erilaisia yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyömalleja infrahankkeiden järjestämisessä ja rahoituksessa. Valtion osallistuminen hankkeisiin voi perustua suoraan omistusosuuteen toimintaa pyörittävässä yhtiössä, toiminnan rahoittamiseen avustus- tai valtionosuustyyppisesti, tulli- ym. maksujen ohjaus suoraan palvelujen tuottajalle sekä maksuilla, jotka perustuvat palvelujen saatavuuteen.
Kaikkein eniten käytetty malli on niin sanottu Private Finance Initiative (PFI) malli, jossa yksityinen sektori ainakin osittain järjestää hankkeen rahoituksen pankkien lainarahalla. Tämän etuina nähdään muun muassa se, että julkinen sektori voi näin hyödyntää yksityisen sektorin pääomia ja asiantuntemusta, siirtää osan hankkeen riskeistä yksityisen sektorin kannettavaksi, parantaa hankkeen tuottavuutta ja kannustaa palvelujen tuottajia toimimaan suunniteltujen aikarajojen ja budjettien puitteissa.
Kokemusten mukaan PFI malli ei suinkaan sovellu kaikenlaisiin hankkeisiin. Se toimii sellaisissa hankkeissa, joissa pitkäaikaisilla sopimuksilla voidaan aikaansaada hankkeen tai toiminnan koko eliniän kattavia tuottavuushyötyjä. Siinä tulee voida hyödyntää yksityisen sektorin asiantuntemusta mm. varainhankinnassa ja projektin koon tulee mahdollistaa PFI mallista koituvien ylimääräisten kustannusten kattamisen.
Meriliikenteen tuki
International Chamber of Shipping (ICS) on laivanvarustamojen tärkein kansainvälinen yhteistyöelin ja edustaa alaa mm. IMO:ssa. Sen jäsenjärjestöjä ovat kansalliset varustamoyhdistykset, Britanniassa National Chamber of Shipping (NCS).
Britanniassa on otettu käyttöön vuonna 2000 niin sanottu tonnistovero. Sen tarkoituksena on ollut parantaa maan oman kauppalaivaston kilpailukykyä verrattuna kilpailijamaihin. Vuonna 2007 valmistuneen tutkimuksen mukaan tonnistoverouudistus on merkittävästi parantanut Britannian varustamoelinkeinon asemaa. Britanniaan rekisteröidyn tonniston määrä on kasvanut vuoden 2000 noin 7,2 miljoonasta tonnista vuoden 2007 noin 18 miljoonaan tonniin. Varustamotoiminnasta on tullut tonniston kasvun myötä Britannialle hyvin tuottoisa elinkeinohaara. Kaikkine kerrannaisvaikutuksineen sen arvioidaan työllistäneen vuonna 2006 noin 239.000 työpaikkaa ja lisänneen bruttokansantuotetta noin 11 biljoonalla punnalla. Tutkimuksen mukaan tonnistoveron vaikutuksesta varustamotoiminta on nyt 3-5 kertaa laajempaa kuin mitä se olisi ollut ilman tonnistoveroratkaisua. Sitä on pidetty aivan keskeisenä kehitettäessä Britannian varustamoliiketoimintaa nykyisessä maailmanlaajuisessa kilpailutilanteessa, johon liittyy eri maiden välinen kova verokilpailu.
Lyhyesti ohjelmasta
Matkan alussa maanantaina 3.11. tavattiin sekä elinkeinoministeriön, Department for Business, Enterprise and Regulatory Reform, mediaministeriön, Department for Culture, Media and Sport, että liikenneministeriön, Department for Transport, edustajia. Liikenneministeriössä keskusteluihin osallistui myös liikenneministeri Geoff Hoon, Secretary of State for Transport.
Lounaalla tavattiin lisäksi viestintäjohtaja Reijo Kemppinen, Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankista. Lounaskeskustelun aihe oli Iso-Britannia ja EU.
Tiistaina 4.11. tutustuttiin Englannin parlamentin toimintaan ja itse parlamenttirakennukseen. Oppaana oli Lord Craigavon, joka osallistuu aktiivisesti parlamentin Suomiryhmän (All Party British-Finnish Friendship Group) toimintaan. Lounaalla tavattiin myös muita ryhmän jäseniä.
Alahuoneen liikennevaliokunnan (Transport Committee) puheenjohtaja Louise Ellmann, elinkeinovaliokunnan (Business, Enterprise and Regulatory Reform Committee) puheenjohtaja Peter Luff ja mediavaliokunnan (Culture, Media and Sport Committee) puheenjohtaja John Whittingdale selostivat valiokuntiensa toimintaa. Lord Berkeley esitteli parlamentissa toimivan raideliikenneryhmän (All-Party Parliamentary Rail Group) toimintaa ja näkemyksiä raideliikenteen kehittämiseksi. Parlamentin yleistä toimintaa selosti kansainvälisen yksikön johtaja Mark Hutton (Clerk of the Overseas Office).
Illallisella johtaja Mika Nykänen (Suomen Varustamot ry) selosti varustamoliiketoiminnan kansainvälisiä kehitysnäkymiä ja suomalaisten varustamojen kansainvälistä kilpailutilannetta.
Keskiviikkona 5.11. valiokunta tutustui IMO:n toimintaan. Keskusteluaiheina olivat erityisesti kansainväliset meriturvallisuus- ja öljyntorjunta-asiat sekä IMO:n toiminnan tavoitteet näiltä osin. Vierailun
isäntinä olivat vanhempi varajohtaja Teresa Martins de Oliveira (Senior Deputy Director, Sub-Division for External Relations) ja päällikkö Rouba Ruthnum (Head, Accreditation and Liaison Office).
Seuraavaksi tutustuttiin kansallisen varustamoyhdistyksen (The Chamber of Shipping) toimintaan isäntinä pääjohtaja Mark Brownrigg (Director-General) ja johtaja David Asprey (Head of Policy). Samassa tilaisuudessa sihteeri Simon Bennett (Secretary ICS) esitteli kansainvälisen varustamoyhdistyksen (International Chamber of Shipping) näkemyksiä. Keskusteluaiheena olivat merenkulun kansalliset tukijärjestelmät ja niiden vaikutus merenkulun kilpailutilanteeseen.
Lounaalla johtaja Jari Gustafsson (Alternate director, EBRD) selosti kansainvälisen investointipankin toimintaa ja elinkeinoelämän lamanäkymiä Britanniassa. Lounaan jälkeen tutustuttiin Lontoon uudistettuun liikennemuseoon (Transport Museum). Suurlähettiläs Laajavan tarjoamalla illallisella residenssissä erityisenä keskusteluaiheena oli Finnairin toiminta kiristyvässä markkinatilanteessa. Asiasta alustivat johtajat Christer Haglund (Senior Vice President, Communications) ja Tomi Hänninen (Sales director, UK and Ireland).
Matkan neöjäntenä päivänä torstaina 6.11. tutustuttiin Lontoon alueen liikennejärjestelyihin vierailemalla Lontoon liikennelaitoksessa (Transport for London). Liikennelaitoksen toimintaa ja rahoitusta, älykkään liikenteen järjestelmiä, PPP-hankkeita sekä ruuhkamaksujärjestelmää selostivat vieraille johtaja David McNeil (Director of Group Public Affairs and Stakeholder Engagement), johtaja Martin Davey (Project Director, Twechnical Service Group), johtaja Julian Ware (Principal, Corporate Finance) ja johtaja Graeme Craig (Director, Congestion Charging & Traffic Enforcement).
Matkan viimeinen vierailukohde oli British Broadcasting Corporation (BBC). Keskusteluja BBC:n toiminnan laajuudesta, kehitysnäkymistä ja rahoituksesta isännöivät Khalid Hadadi (Senior Adviser, BBC EU & International Policy; Policy & Strategy Department) ja William Garrood (Strategy Manager, Policy & Strategy Department).