Kilpailussa matkustaja etusijalle
Turun Sanomat 19.5 2010

 

Rautateiden henkilöliikenteen kilpailuttaminen olisi järkevintä aloittaa Helsingin seudun lähiliikenteessä, ehdottaa liikenne- ja viestintäministeriön työryhmä. Sen mukaan Helsingin seudun liikenne muodostaa tiiviin ja selkeän kokonaisuuden. Työryhmä huomauttaa myös, että toimivaltaisella viranomaisella eli Helsingin seudun liikenteellä (HSL) on tahtotila, kokemusta ja riittävät resurssit kilpailutuksen järjestämiseen.

Jos ehdotus toteutuu, pääkaupunkiseudulla voitaisiin aloittaa kilpailutettu lähiliikenne HSL:n ja VR:n ostoliikennesopimuksen päätyttyä vuoden 2018 alussa. Vaikka työryhmä on pohdinnoissaan ollut erittäin realistinen ja osin jopa varauksellinen, voi kyseinen aikataulu osoittautua liian toiveikkaaksi.

Rautateillä on ennen henkilöliikenteen kilpailuttamista ratkaistava muun muassa kysymykset kaluston, huollon ja liikenteenohjauksen saatavuudesta sekä pääsystä varikoille, asemille ja energianjakeluun. Palvelujen tilaajan on pidettävä huoli, että liikenne on alueellisesti kattava. Myös reitit, aikataulut ja liput on sovitettava yhteen, vaikka liikennettä hoitaa useampi toimija.

Kaikki tämä edellyttää perinpohjaista suunnittelua. Työryhmä ehdottaa lisäselvityksiä esimerkiksi sen varmistamiseksi, että asemien ja kiinteistöjen käytön hinnoittelu eri operaattorien välillä olisi tasapuolista ja läpinäkyvää. Myös energianjakelussa tulisi työryhmän mukaan turvata tasapuolinen kohtelu.

Pääkaupunkiseudun lähiliikenteen valitseminen ensimmäiseksi kilpailuttamisen kohteeksi on perusteltua. Helsingin seudulla kertyy noin 56 miljoonaa lähijunamatkaa vuosittain, joten liikenteen järjestämiseen on houkuteltavissa varteenotettavia yrittäjiä.

Hinnan lisäksi kilpailussa on varmistettava palvelun laatu. Työryhmän raportissa on esimerkkejä muista EU-maista, joissa liiallinen kustannustehokkuuden vaatimus on tuonut epämukavuuksia matkustajille. Onnistuessaan kilpailuttaminen on lisännyt kiskoille vuoroja eli palvelun tarjonta on parantunut.

Meillä VR:n monopolin murtuminen kaukojunien henkilöliikenteessä häämöttää kaukana tulevaisuudessa.

Sitä ennen kilpailutettaneen seutuliikennettä täydentäviä taajamajunaliikenteen palveluja. Junaliikenteen lisääminen edellyttää monin paikoin raidekapasiteetin vahvistamista.

Turun lähiliikennettä ei havitella rautateille. Turun kaupunginvaltuuston periaatteellisen linjauksen mukaan joukkoliikenteen raskaimmin kuormitetut linjat hoidetaan hamassa tulevaisuudessa pikaraitioteillä.

Varsinais-Suomen lähijunaliikenteestä tehdyt selvitykset osoittavat, että ainoastaan välillä Turku–Salo liikenne olisi niin kannattavaa, että sitä olisi edes teoriassa mahdollista joskus kilpailuttaa. Ministeriön työryhmä ei ole katsonut niin kauas tulevaisuuteen.

 
 
Kansan Uutiset  19.5.2010 06.25
Kilpailutus voi heikentää palvelutasoa
 
Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmä haluaa kilpailuttaa rautateiden
henkilöliikenteen niin, että pää avattaisiin Helsingin seudun
lähiliikenteestä vuoden 2018 alusta.

Junaliikenteen kilpailutusta on pohdittu pitkään. Tavaraliikenne on avattu
kilpailulle jo aiemmin, mutta aika kehnosti kilpailutus siellä toimii.
Henkilöliikenteen kilpailutuksesta ei ole myöskään kovin hyviä esimerkkejä
muualta Euroopasta.

Työntekijät ovat kilpailutuksesta tiukasti eri mieltä työryhmän enemmistön
kanssa. Yhtenä rintamana tiistaina esiintynyt työntekijäpuoli epäili
vahvasti, että kilpailutus heikentää laatua ja rikkoo vuosikymmenten ajan
hyvin toimineet rakenteet sekä lisää liikenteen häiriöitä sekä uhkaa
henkilöstön asemaa.

Työryhmä haluaa murtaa VR:n monopoliaseman vaikka väkisin, vaikka vielä ei
olekaan esitetty toimivaa mallia siitä miten sen kilpailijat pystyisivät
toimimaan. Pullonkauloja on odotettavissa niin kaluston, varikkopalvelujen
kuin ehkä myös radanpidon osalta.

Ministeriön työryhmän esitys osuu sikäli otolliseen aikaan, että VR:n ja
ratahallintokeskuksen monet ongelmat viime talven aikana puhuvat
kilpailuttamisen pussiin. Huonosta imagostaan ainakin VR saa syyttää
itseään. Luonnonoloille ei sekään voi mitään, mutta tiedotussodan VR hävisi
puhtaasti 5-0.

Kilpailuttamisen tyrkyttämisessä on samaa ideologista
yksityistämisvyörytystä kuin on tapahtumassa monissa muissakin julkisissa
toiminnoissa. Kansalaiset ovat toista mieltä. Kolme neljästä suomalaisesta
on Rautatieläisten liiton TNS Gallupilla teettämän tutkimuksen mukaan sitä
mieltä, että julkinen liikenne kuuluu peruspalveluihin.

Mikään pakko rautateiden henkilöliikennettä ei ole kilpailuttaa. Sitä ei
edellytä myöskään EU:n palvelusopimusasetus. Kansalaisia voitaisiin paremmin
palvella investoimalla rappeutumassa olevaan rataverkkoon ja parannettujen
ratojen myötä nopeuttaa junayhteyksiä.

 
Uutispäivä Demari | Pääkirjoitukset | 19.05.2010
Monen firman junat voivat viedä harhaan
 
Junamatkustajille halutaan muitakin kuljettajia kuin VR. Liikenne- ja
viestintäministeriön työryhmä avaisi rautateiden henkilöliikennettä
kilpailulle vaiheittain.

Pääkaupunkiseudun lähiliikenteen hoito toimisi kilpailutettuna vuonna 2018.
Kaaren päässä häämöttää kaukoliikenteen markkinoiden avaaminen.

Hallitusohjelmassa mainitaan pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueen
junaliikenteen kilpailun selvittäminen. Liikenneministeri Anu Vehviläinen
(kesk.) laajensi viime vuonna selvitystyön koko maan kattavaksi. Ministeri
ei kuitenkaan ollut eilen ottamassa vastaan työryhmän esityksiä.

Kilpailun haikailu ei yllätä, sillä EU:ssa on ollut pitkään käynnissä
yhteisön rautatiemarkkinoiden liberalisointi.
Tavaraliikenteessä lakiin perustuvat esteet markkinoille pääsyyn on lähes
poistettu. Henkilöliikenteen markkinoiden avaaminen on hankalampaa. Jos
rautatieyhtiöitä on useita, tarvitaan monenmoista järjestelyä ja
byrokratiaa, jotta palvelusta saadaan sujuvaa, laadukasta ja turvallista.
Pelkästään kalustokysymys on iso poliittinen ratkaisu. EU salliikin, että
jäsenmaa voi myöntää palveluntarjoajalle yksinoikeuden jollekin alueelle tai
tiettyyn palvelutyyppiin.

Yksityisten junayhtiöiden eduiksi sanotaan tehokkuus, paremmat palvelut ja
halvemmat liput. On kuitenkin riittämiin näyttöä siitä, että tämä ei
läheskään aina päde. Klassinen esimerkki on Britanniassa aikaansaatu sotku.

Rautatiejärjestöjen edustaja korostaa eriävässä mielipiteessään yhtenäisen
liikenteenhoidon etuja. Suomen oloissa ne ovatkin kiistattomat.
Junaliikenteessä on yllin kyllin ongelmia, joita markkinoiden pilkkominen ei
poistaisi.
Matkustajia hyödyttäisi eniten se, että valtiovalta panee kuntoon
rataverkon. Lumituiskuista, routimisesta ja katkeilleista ajolangoista
johtuvia myöhästymisiä ei poisteta kilpailuttamalla kuljettamista.

Julkista liikennettä arvostavien on syytä olla valppaina, jotta
rautatiepolitiikka pysyy raiteilla. Varteenotettava vaihtoehto on jatkaa
kehittämistä nykymuodossa pitäytyen.
Vähintään on saatava suunnitelmista pätevämmät vaikutusarviot kuin
työryhmällä ja sen konsulteilla on esittää. Erityisen tarkasti kannattaa
seurata Ruotsin tilannetta.