Kilpailussa
matkustaja etusijalle
Rautateiden henkilöliikenteen kilpailuttaminen olisi järkevintä aloittaa Helsingin seudun lähiliikenteessä, ehdottaa liikenne- ja viestintäministeriön työryhmä. Sen mukaan Helsingin seudun liikenne muodostaa tiiviin ja selkeän kokonaisuuden. Työryhmä huomauttaa myös, että toimivaltaisella viranomaisella eli Helsingin seudun liikenteellä (HSL) on tahtotila, kokemusta ja riittävät resurssit kilpailutuksen järjestämiseen. Jos ehdotus toteutuu, pääkaupunkiseudulla voitaisiin aloittaa kilpailutettu lähiliikenne HSL:n ja VR:n ostoliikennesopimuksen päätyttyä vuoden 2018 alussa. Vaikka työryhmä on pohdinnoissaan ollut erittäin realistinen ja osin jopa varauksellinen, voi kyseinen aikataulu osoittautua liian toiveikkaaksi. Rautateillä on ennen henkilöliikenteen kilpailuttamista ratkaistava muun muassa kysymykset kaluston, huollon ja liikenteenohjauksen saatavuudesta sekä pääsystä varikoille, asemille ja energianjakeluun. Palvelujen tilaajan on pidettävä huoli, että liikenne on alueellisesti kattava. Myös reitit, aikataulut ja liput on sovitettava yhteen, vaikka liikennettä hoitaa useampi toimija. Kaikki tämä edellyttää perinpohjaista suunnittelua. Työryhmä ehdottaa lisäselvityksiä esimerkiksi sen varmistamiseksi, että asemien ja kiinteistöjen käytön hinnoittelu eri operaattorien välillä olisi tasapuolista ja läpinäkyvää. Myös energianjakelussa tulisi työryhmän mukaan turvata tasapuolinen kohtelu. Pääkaupunkiseudun lähiliikenteen valitseminen ensimmäiseksi kilpailuttamisen kohteeksi on perusteltua. Helsingin seudulla kertyy noin 56 miljoonaa lähijunamatkaa vuosittain, joten liikenteen järjestämiseen on houkuteltavissa varteenotettavia yrittäjiä. Hinnan lisäksi kilpailussa on varmistettava palvelun laatu. Työryhmän raportissa on esimerkkejä muista EU-maista, joissa liiallinen kustannustehokkuuden vaatimus on tuonut epämukavuuksia matkustajille. Onnistuessaan kilpailuttaminen on lisännyt kiskoille vuoroja eli palvelun tarjonta on parantunut. Meillä VR:n monopolin murtuminen kaukojunien henkilöliikenteessä häämöttää kaukana tulevaisuudessa. Sitä ennen kilpailutettaneen seutuliikennettä täydentäviä taajamajunaliikenteen palveluja. Junaliikenteen lisääminen edellyttää monin paikoin raidekapasiteetin vahvistamista. Turun lähiliikennettä ei havitella rautateille. Turun kaupunginvaltuuston periaatteellisen linjauksen mukaan joukkoliikenteen raskaimmin kuormitetut linjat hoidetaan hamassa tulevaisuudessa pikaraitioteillä. Varsinais-Suomen lähijunaliikenteestä tehdyt selvitykset osoittavat, että ainoastaan välillä Turku–Salo liikenne olisi niin kannattavaa, että sitä olisi edes teoriassa mahdollista joskus kilpailuttaa. Ministeriön työryhmä ei ole katsonut niin kauas tulevaisuuteen. |
Kansan Uutiset 19.5.2010 06.25 |
Kilpailutus voi heikentää palvelutasoa |
Liikenne- ja
viestintäministeriön työryhmä haluaa kilpailuttaa rautateiden henkilöliikenteen niin, että pää avattaisiin Helsingin seudun lähiliikenteestä vuoden 2018 alusta. Junaliikenteen kilpailutusta on pohdittu pitkään. Tavaraliikenne on avattu kilpailulle jo aiemmin, mutta aika kehnosti kilpailutus siellä toimii. Henkilöliikenteen kilpailutuksesta ei ole myöskään kovin hyviä esimerkkejä muualta Euroopasta. Työntekijät ovat kilpailutuksesta tiukasti eri mieltä työryhmän enemmistön kanssa. Yhtenä rintamana tiistaina esiintynyt työntekijäpuoli epäili vahvasti, että kilpailutus heikentää laatua ja rikkoo vuosikymmenten ajan hyvin toimineet rakenteet sekä lisää liikenteen häiriöitä sekä uhkaa henkilöstön asemaa. Työryhmä haluaa murtaa VR:n monopoliaseman vaikka väkisin, vaikka vielä ei olekaan esitetty toimivaa mallia siitä miten sen kilpailijat pystyisivät toimimaan. Pullonkauloja on odotettavissa niin kaluston, varikkopalvelujen kuin ehkä myös radanpidon osalta. Ministeriön työryhmän esitys osuu sikäli otolliseen aikaan, että VR:n ja ratahallintokeskuksen monet ongelmat viime talven aikana puhuvat kilpailuttamisen pussiin. Huonosta imagostaan ainakin VR saa syyttää itseään. Luonnonoloille ei sekään voi mitään, mutta tiedotussodan VR hävisi puhtaasti 5-0. Kilpailuttamisen tyrkyttämisessä on samaa ideologista yksityistämisvyörytystä kuin on tapahtumassa monissa muissakin julkisissa toiminnoissa. Kansalaiset ovat toista mieltä. Kolme neljästä suomalaisesta on Rautatieläisten liiton TNS Gallupilla teettämän tutkimuksen mukaan sitä mieltä, että julkinen liikenne kuuluu peruspalveluihin. Mikään pakko rautateiden henkilöliikennettä ei ole kilpailuttaa. Sitä ei edellytä myöskään EU:n palvelusopimusasetus. Kansalaisia voitaisiin paremmin palvella investoimalla rappeutumassa olevaan rataverkkoon ja parannettujen ratojen myötä nopeuttaa junayhteyksiä. |
Uutispäivä Demari | Pääkirjoitukset | 19.05.2010 |
Monen firman junat voivat viedä harhaan |
Junamatkustajille halutaan muitakin kuljettajia kuin VR. Liikenne-
ja viestintäministeriön työryhmä avaisi rautateiden henkilöliikennettä kilpailulle vaiheittain. Pääkaupunkiseudun lähiliikenteen hoito toimisi kilpailutettuna vuonna 2018. Kaaren päässä häämöttää kaukoliikenteen markkinoiden avaaminen. Hallitusohjelmassa mainitaan pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueen junaliikenteen kilpailun selvittäminen. Liikenneministeri Anu Vehviläinen (kesk.) laajensi viime vuonna selvitystyön koko maan kattavaksi. Ministeri ei kuitenkaan ollut eilen ottamassa vastaan työryhmän esityksiä. Kilpailun haikailu ei yllätä, sillä EU:ssa on ollut pitkään käynnissä yhteisön rautatiemarkkinoiden liberalisointi. Tavaraliikenteessä lakiin perustuvat esteet markkinoille pääsyyn on lähes poistettu. Henkilöliikenteen markkinoiden avaaminen on hankalampaa. Jos rautatieyhtiöitä on useita, tarvitaan monenmoista järjestelyä ja byrokratiaa, jotta palvelusta saadaan sujuvaa, laadukasta ja turvallista. Pelkästään kalustokysymys on iso poliittinen ratkaisu. EU salliikin, että jäsenmaa voi myöntää palveluntarjoajalle yksinoikeuden jollekin alueelle tai tiettyyn palvelutyyppiin. Yksityisten junayhtiöiden eduiksi sanotaan tehokkuus, paremmat palvelut ja halvemmat liput. On kuitenkin riittämiin näyttöä siitä, että tämä ei läheskään aina päde. Klassinen esimerkki on Britanniassa aikaansaatu sotku. Rautatiejärjestöjen edustaja korostaa eriävässä mielipiteessään yhtenäisen liikenteenhoidon etuja. Suomen oloissa ne ovatkin kiistattomat. Junaliikenteessä on yllin kyllin ongelmia, joita markkinoiden pilkkominen ei poistaisi. Matkustajia hyödyttäisi eniten se, että valtiovalta panee kuntoon rataverkon. Lumituiskuista, routimisesta ja katkeilleista ajolangoista johtuvia myöhästymisiä ei poisteta kilpailuttamalla kuljettamista. Julkista liikennettä arvostavien on syytä olla valppaina, jotta rautatiepolitiikka pysyy raiteilla. Varteenotettava vaihtoehto on jatkaa kehittämistä nykymuodossa pitäytyen. Vähintään on saatava suunnitelmista pätevämmät vaikutusarviot kuin työryhmällä ja sen konsulteilla on esittää. Erityisen tarkasti kannattaa seurata Ruotsin tilannetta. |