PÄÄKIRJOITUS 20.6. KALEVA-LEHTI

Suomen otettava mallia Ruotsin rautateiltä Samaan aikaan, kun Suomessa on vaikeuksia saada valtakunnan päärata sellaiseen kuntoon, että keväiset routavauriot eliminoitaisiin, Ruotsissa tehdään asiat aivan toisin. Siellä päätettiin keväällä 50 miljardin euron infrastruktuuripaketista, joka käsittää rautateiden, maanteiden ja pieneltä osin merenkulun väylien kunnostuksen kymmeneksi vuodeksi. Rautateiden kunnossapitoon ja investointeihin maa satsaa yhteensä noin 15 miljardia euroa. Pohjanmaan radan kunnostuksen kokonaiskustannukset neljälle vuodelle ovat 360 miljoonaa euroa, johon on tällä hetkellä varattu kehysbudjetista viisi miljoonaa. Ruotsi sijoittaa rautateidensä kunnostuksiin 650 miljoonaa euroa vuodessa, kun Suomen vastaava luku on 170 miljoonaa euroa vuodessa. Ero on hirmuinen siitä huolimatta, että Ruotsissa on kaksi kertaa enemmän junarataa kuin Suomessa. Ruotsin ratojen lähtötilanne on jo entuudestaan parempi kuin Suomessa. Routavaurioita siellä oli tänä keväänä viiden kilometrin verran. Suomessa jylkyteltiin kevät ja alkukesä Oulun ja Helsingin väliä alinopeutta routavaurioiden takia. Pahimmillaan niitä oli 700 kilometrin matkalla. Suomalaiset ovat pitäneet tapanaan matkia ruotsalaisia enimmäkseen hyvissä ja joskus huonoissakin asioissa. Nyt olisi korkea aika ottaa naapurista mallia. Vaikka valtiontalouden näkymät eivät ole ruusuiset, rataverkkoon sijoitettuna julkiset varat eivät mene hukkaan. Ruotsissa on ymmärretty, millä tavalla liikenteen päästöjä voidaan pyrkiä tehokkaasti vähentämään. Julkinen kaukoliikenne on ympäristöystävällisintä kiskoja pitkin. Junaliikenteen sujuvoittaminen on ilmastopolitiikkaa puhtaimmillaan.